Ja kotona ollaa taas. Käytiin miehen kans lomilla, Ikaalisten kylpylässä. Samalla tuli käytyä vierailemassa muutamalla tutulla joilla ei tule normaalisti käytyä kun kerran parissa vuodessa. Ja päästiin muuten siellä hotellissa ihan sviittiin, tietämättämme. Presidentti Kekkonenkin olis siellä samassa huoneessa aikoinaan useamman kerran yöpynyt, kekkos-sviitiksi sitä kait siellä sanottiin.

No mutta se siitä. Puista oli tarkoitus kirjotella tällä kertaa.

Pihta on kaunis pihan puu, tai pihtakuuseksikin sitä kuulee kutsuttavan. Kuuseltahan se näyttää näin äkkiä katottuna. Pihdan erottaa tavallisesta kuusesta helpoiten rungosta, Kuusen runko on karkea, neulasten peitossa, mutta pihdalla se on sileä, eikä siinä kasva neulasia niin. Ja muutenkin pihdan neulaset on pidemmät ja pehmeämmät. Lajikkeesta riippuen neulasten väri vaihtelee sinertävästä vihreään. Kaikin puolin se on semmonen tuuhean ja pehmeän näköinen kuusi, jos näin vois sanoo. Pihtojen luvataan menestyä lähinnä etelä- ja keskisuomessa, lännenpihta nyt on melkein ainoa, jonka luvataan menestyvän tällä V vyöhykkeellä, mut tiiän kyllä tässä lähiseudulla kasvavan palsami- ja siperianpihtaakin.

Kasvupaikka aurinkoinen tai puolivarjoinen. Ja havupuu kun on niin ei tykkää kalkituksesta. Suosii ilmavaa, tuoretta, ravinteikasta maaperää, sietää jopa hiukan saveakin, kunhan paikka ei ole liian märkä.

Ja pihdat kasvaa isoiksi puiksi, eli ihan pikkupihalle ei ehkä kannata istuttaa. Lännenpihtakin voi kasvaa luontaisilla paikoillaan jopa 50m korkeaksi, mutta yleensä täällä meillä Suomessa jää n. 10-40m.

Ja tässä kuvassa Lännenpihta - Abies lasiocarpa, kuva on vähän huono kun hämärällä kuvailin.. mut runko näkyy hyvin tuossa toisessa kuvassa. Ja tuolla rungossakin on muutama neulanen, koska puu on vielä niin nuori. Vanhemmiten ne neulaset sieltä häviävät kokonaan.

 

Metsävaahtera- Acer platanoides

Vaahtera on myös yks mun suosikki. Sen lehti on niin iso ja näyttävä, antaa mukavaa vaihtelua tänne koivujen sekaan. Tosin tuo mun vaahtera on vielä aika pieni, saa muutaman vuoden odotella, ennenkuin se tuolta kunnolla erottuu. Mutta pitäisi olla melko nopeakasvuinen kunhan pääsee vauhtiin ja juurtuu kunnolla. Avoimella paikalla kasvaa n. 15m metriä korkeaksi ja lähes yhtä leveäksikin. Tämä myöskään ei oikein sovi pieneen pihaan. Vaatimaton kasvupaikan suhteen, mutta ei siedä tiivistä, märkää ja niukkaravinteista maata. Aurinkoinen tai puolivarjoinen kasvupaikka.

Keväällä Vihertävän keltaiset, hunajalle tuoksuvat kukinnot houkuttelee paljon kimalaisia ja muita hyönteisiä, joten tästähän on etua myös omenapuiden lähistöllä, houkuttelee näin pölyttäjiä myös niihin. Syksyllä saa kauniin oranssin-keltaisen syysvärin. Syksyisiä lehtiä oon käyttäny kranssien tekoon, pelkistä vaahteran lehdistäkin saa ihania kransseja aikaiseksi. Nyt vielä näitä lehtiä tulee vaan niin vähän ettei niistä kranssiin asti riitä, mut muutaman vuoden päästä jo vois saada.

Ja täällä takapihan kauimmaisessa nurkassa tämä sitkuttelee..

 

Sembramänty - Pinus cembra

Tämä mänty löytyi tuosta koivikosta, pihan laidalta. Harvoin siihen törmää näin luonnossa, luultavasti on mennyt sinne männyn siemenien mukana, kun niitä on tuonne joskus muutama vuosi sitten kylvetty. Otinpa sen sitten talteen ja siirrettiin tuonne etupihan tienpuolilaitaan, kivikkopenkin takaosaan kasvamaan. Jännästi on haaroittunut tuo taimi, olisko jänikset tai joku muu syöny siitä latvaa nuorempana, ja on sen takia saanut tuollaisen muodon tuolla. Saa nähdä millainen tästä isona tulee. Sembramänty jaetaan kahteen ala-lajiin, siperiansembraan ja alppisembraan..joten tästä en nyt tiiä kumpi on..

Tavallisesta männystä tämän erottaa neulasista, tällä niitä kasvaa 5 yhdessä nipussa, tavallisessa männyssä vain 2. Ja ne on myös pikkasen pidemmät kuin tavallisella männyllä. Väri on hiukan sinivihreä, kasvutapa tuuheampi ja leveämpi. Sembramänty tekee isoja käpyjä, joiden siemenet on syötäviä, ravintoarvoltaan erittäin hyviä. Ja ihan hyvän makuisiakin, maistettu on.  Pula-aikana niitä on käytetty ihan ravinnoksi, kun on ollut ruuasta puutetta

Pitää aurinkoisesta paikasta, kuivasta ja hiekkaisesta maasta. Ei viihdy märällä ja tiivillä maalla, eikä siedä savea. Korkeutta kasvaa n. 15-25, jopa 30m, riippuen lajista.