Nyt on sitten ensimmäiset pihakutsutkin pidetty ja oli kyllä tosi mukava ilta!  Vieraita oli toista kymmentä, tunnelma oli ainakin minusta rento, kysymyksiäkin uskalsivat esittää ihan kiitettävästi. Ei mennyt ihan mun yksinpuheluksi vaan. Ainakin mulle välittyi sellainen tunne, että ihmiset tykkäsivät. Kiitos vielä kutsujen emännälle järjestelyistä ja erinomaisista tarjoiluista!  Kutsut järjesti siis Vaahteramäen emäntä, hänen leivontablogiin pääset kurkkaamaan tästä! Pihakutsuihin voit tutustua alla olevan linkin kautta, ja jos joku haluaa kutsuja järjestää, niin laittaa kommenttia...

 

No nyt itse aiheeseen, omenapuut siis kävin leikkaamassa. Nyt alkaa olla jo ihan sopiva leikkuuajankohta, tosin tuota lunta on vielä niin paljon että ei tuolla pääse eteenpäin kuin konttaamalla, mut ylettää kyllä paremmin ylimpiin oksiin saksien kans kun ottaa pulkan puun viereen ja nousee siihen seisomaan. Eli leikkaus pitää suorittaa nyt Maalis-Huhtikuun aikana, ennen kasvuunlähtöä.

Leikkaamalla pyritään ohjaamaan puun oksat kasvamaan vaakatasoon. Liian pystyyn kasvava oksa katkeaa herkästi suuren sadon painosta. Yhteen puuhun jätetään latvan lisäksi 5-6 vahvinta sivuversoa, joista sitten aletaan kasvattaa niitä oksia. Kerran oon kuullu sanottavan että omenapuun pitää olla niin harva että siitä menee melkein hanska heittämällä läpi.

Yhteyttämisessähän muodostuu sokereita, jotka kulkeutuvat oksissa alanpäin. Jos oksat ovat ylöspäin suuntautuneita, ei sinne hedelmiinkään kerry sitä sokeria niin hyvin. Ja nyt kun oksat saadaan vaakatasoon, se sokeri kulkeutuu sinne hedelmiin helpommin. Eli siis leikkaamalla ja kasvua ohjaamalla saadaan makeammat omenat, lisäksi kukkia muodostuu enemmän. Leikkauksen lisäksi oksia voi taivuttaa alkukesällä laittamalla painoja oksien kärkiin parin viikon ajaksi.

Tässä muutama kuva mitä sieltä kannattaa poistaa. Eli ensimmäisenä tarkista latva, kilpalatva poistetaan kokonaan, sekä mahdollisesti liian lähellä latvaa, jyrkässä oksakulmassa kasvava oksa kannattaa myös napsaista pois. Alakuvassa tuossa oli tuon latvan vieressä myös kilpalatva, jonka poistin, sekä tämä oksa myös sai lähteä jota olen juuri leikkaamassa!



Tässä kuvassa myös oksa on haarautunut kahtia, joista toinen pitää leikata pois. Valitse oksista paremman ja vahvemman näköinen, leikkaa toinen n. 1 cm haarakohdan yläpuolelta suoraan poikki. Siihen jää alkuun pieni tappi, jonka voi poistaa sieltä sitten myöhemmin.

Puun latvuksen sisään päin kasvavat oksat poistetaan, tässä alla siis menee oksa suoraan vaakatasoon, josta lähti verso suoraan ylöspäin. Eli tuo ylöspäin oksa lähti pois, kasvua pyritään ohjaamaan sinne vaakaversoon päin.

Ja mistä leikataan?

Oksan haarautumiskohdassa on ns. oksakaulus, josta oksa lähtee. Ja leikattava oksa poistetaan heti siitä oksakauluksen jälkeen, itse sitä oksakaulusta vahingoittamatta. Oksakauluksesta kasvaa tällaista kallussolukkoa, joka korjaa sen leikatun haavan ja kasvattaa sen umpeen. Eli n. 1 mm sen kauluksen jälkeen on sopiva leikkauskohta. Nuo mun saksen terät on sen verran paksut, että kuvassa tuo ei ihan oikein näy, mutta tässä alla ensimmäisessä kuvassa oon tehny saksella pienen viillon puun kuoreen tuon oksakauluksen viereen, vasemmalle puolen, josta sen oksan katkaisin.

Tässä alakuvassa mulla repes aika iso oksa viime kesänä irti kokonaan. Ja tuosta nyt näkee aika hyvin, miten se haava lähtee paranemaan..lähes ummessa on jo tuo kolo. Haavanhoitoaineella oon sitä käsitelly, siks väri on vähän tuommonen vihertävä. Ja varmaan jokainen on joskus nähny muidenki puiden kyljissä sellasia "pyllynposkia"... Eli ne on niitä parantuneita haavoja...

Lisäksi näitä sivuversoja kannattaa ainakin parina ensimmäisenä kesänä lyhentää, eli katsotaan sieltä oksasta se edellisen kesän kasvu, josta lasketaan n. 5-6 silmua. Jätetään viimeinen silmu oksan alapuolelle, ja katkaistaan oksa n. 0,5 cm sen viimeisen silmun jälkeen. Liian läheltä silmua katkaistu oksa kuivattaa sen silmun. Ja alapuolelle silmu siksi, että se ohjaa sitä kasvua vaakaan.

 

Edellisen kesän kasvun erottaa siitä vanhemmasta värin perusteella, sekä siellä uudemmassa kasvussa, oksan pinnassa on sellainen pieni nukkapeite. Lisäksi ennen sitä uutta kasvua, oksassa on tuollainen pikkuisen paksumpi kohta. Alakuvassa siitä esimerkki

 

Lopuksi kannattaa poistaa kaikki kuivuneet tyngät ja oksanpätkät. Ne kerää helposti vaan tauteja sinne puihin, eikä niillä mitään virkaa ole muutenkaan.

 

Lisäksi kannattaa vähän tarkkailla muutenkin...mulla tuolla yhdessä puussa, tässä yhdessä oksassa oli tällaista pientä ötökkää, ilmeisesti jonkin tuholaisen munia?! Kuka tietää mitä nämä on?

Oksa lähti, ja lensi pannuhuoneen pesään, sinne paloi tuholaisten alutkin.

Lisäänpä tähän jälkikäteen että kyseessä taitaakin olla omenakirva, sen munia siis nuo mustat pilkut. Niiden imentä aiheuttaa lehtien käpertymisen rullalle, ja itseasiassa juuri sellasta vaivaa noilla puilla oli viime keväänäkin! Joten nyt syynään kyllä vielä oksat tarkkaan ennenku lehdet puhkeaa! Omenakirvaan ja muihin tuholaisiin voit tutustua täällä.

Tällaset on mun leikkuuperiaatteet, jollaki voi olla muitaki tapoja, jos on lisättävää tai kysyttävää niin vinkkaa! Ja nämä ohjeet koskee siis uusien, tai nuorten omenapuiden leikkaamista. Vanhat puut on sitten asia erikseen, niistä mulla ei vielä ole juurikaan kokemusta.