Paistaa tuo aurinko jo niin lämpimän tuntoisesti että ihan mieltäki lämmittää. +5 astetta jo oli eilen takaterassilla auringossa lämmintä..saa kohta laittaa jo bikinit päälle ja mennä ottamaan aurinkoa. Eikö se kevätaurinko rusketa parhaiten?

Kävin ulkona pihalla pienen kierroksen, kohta alkaa olla omenapuiden leikkuukin käsillä, kuukauden päästä viimestään. Vielä olis pientä fiksattavaa munki puissa, muutama väärään suuntaan kasvava oksa pitää käydä tuolta nipsaisemassa. Kuvassa tuo oikeanpuoleinen, `Punakaneli` on kyllä hankalan mallinen, kamalan pystykasvunen ja ihmeellinen tyhjä väli tuossa keskellä, en oikein itekään tiiä mitä sen kans tekis.. Vasemmalla siis `Pirja`.

Tässä alla `Lepaan meloni` ihan kunnollisen näköinen, tasaisesti oksia joka puolella, muutama tosin tuoltakin joutaa pois, ettei tule liian tuuheaksi. Neljäs kesä lähtee nyt tänä vuonna näillä puilla, jospa sitä jo nyt sais omppujakin. 

Ensimmäiset jäniksen jäljet koko talvena meidän pihalla, toivotaan ettei ne nyt enää tulis aiheuttamaan tuhoja...Tosin kasvimaan poikki vain oli juossut, ei tänne ylös uskaltautunu.

Ja vielä lopuksi, nyt olis korkea aika laittaa suojahuppuja tuijille ja muille ikivihreille. Auringon lämmön vaikutuksesta oksat herää eloon ja alkavat haihduttamaan. Ja kun maa on jäässä, ei juuristo saa sieltä vettä tilalle ja kasvi kuivuu ja ruskettuu. Ellei sitten kasvupaikka satu varjon puolella, niinku tässä meillä. 

Tähän ei aurinko paista talvisaikaan koskaan. Kesäisinkin vain aikaisin aamulla ja illalla 5 jälkeen, joten mun ei ole tarvinnut viritellä suojia. Vielä siellä jouluvalotkin roikkuu, mut eipä niitä pois saa, ennenku tuo lumi sulaa. Oksat päässy vähä taipumaan, mutta kyllä se kesällä korjaantuu. Tuijat kestää ihan kohtuuella leikkausta ja oksien katkeiluakin, sen puoleen ei tarvi olla huolissaan, jos ne sattuu talven aikana kärsimään.