Sain Vaahteramäen blogista mieltä lämmittävän tunnustuksen, kiitos siitä. smiley Oli pääsiäinen sen verran kiireinen että venähti tää mun vastaaminen, vieraita kävi useampana päivänä ja touhuttiin kaikenlaista mukavaa lasten kans. 





Ja nyt mun pitäs vastata kolmeen kysymykseen,

Miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät?
Mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi?
Mikä on puutarhafilosofiasi?

Siinäpä onkin jo ihan tarpeeksi miettimistä yhdelle aamulle...

Puutarhainnostus on lähteny oikeastaan vasta koulusta. En juurikaan sitä ennen ollut kiinnittänyt kasveihin kauheasti huomiota, muutako äidin porkkanamaata piti aina kitkeä. wink Lukion jälkeen en päässyt minnekään hakemaani jatko-opiskelupaikkaan, niin sen vuoksi menin sitten ammattikouluun puutarhapuolelle. Oli mulla luontoa kohtaan jonkulainen kiinnostus ollu aina, lukiossa kyllä kävin kaikki kemian ja biologian kurssit, mitä tarjolla oli. Siks tuo puutarhapuoli nyt tuntu kaikkein lähimmältä. Ja sieltä ammattikoulusta se innostus lähti sit liikkeelle. 
Ja tämä blogin pidon idean sain ystävältäni, joka pitää leivontablogia. Sillon ajattelin että voishan sitä iteki kirjata tekemisiä ja pitää ns. päiväkirjaa itelle. Minä kun en mikään normipäiväkirjan kirjoittaja ole koskaan ollut, jotenki tuntu helpommalta ja mukavammalta tämä blogi, kun saa asiat talteen kuvien kans. Nykyään tästä on myös ihan hyötyä, aika paljon pihakutsuiltaki asiakkaat käy täällä lukemassa ja yritän tänne aina joitakin ohjeitakin koota muille hyödyksi.

Ja tämä toinen, voi apua. On niin paljon kaikkia ihania kasveja, joista tykkään. Ehkä kuitenki voiton vie tuo mun kiinalainen puupioni. Se tuotiin suoraan Kiinan vuoristolta syksyllä 2008, istutettiin tänne ja toivottiin hyvää kasvua. Ja on se kasvanutki, 3 talvea talvehtinu ja viime kesä varsinki oli tosi hyvä sille. Sen kukintaa mä ootan kaikkein eniten! Siitä pitäs tulla n. 1,5-2 m korkea ja leveä pensaspioni, kukat on isoja, jopa 25cm halkaisijaltaan ja tuoksuu...sen jos saan kukkimaan niin sitten mä oon itteeni erityisen tyytyväinen! cheeky Tuommonen siitä pitäs tulla.


Ja mun puutarhafilosofia, luomu. Sitä suuntaa mä pyrin noudattamaan. Eli mahdollisimman vähillä aineilla, ja luonnonmukaisilla sellaisilla mennän. Monipuolinen ja runsas kasvilajisto, kasvit tykkää toistensa seurasta ja luo hyvät olosuhteet hyödyllisilleki eliöille. Pitää saada säilytettyä semmonen luonnon tasapaino tuholaisten ja hyötyeliöidenki kesken. Eli en pyri eroon kaikista tuholaisista, torjuntaan ryhdyn vasta ku siihen on pakko. Ja sillonki ensin käytän mm. nokkoskäytettä, mikäli on mahollista, ennenku turvaudun kaupan tuotteisiin.  Ja hyvään kasvualustaan panostan. Kun maa on kunnossa, sillon kasvitki voi hyvin, vähällä hoidolla. Siinä kait se juju piilee. Rikkaruohojahan täällä on vaikka muille jakaa, mut niitä sit kitketään, ja se tehdään kuunkierron mukaan oikeina päivinä, nii ei pääse rehottamaan liikaa. Testattu on viime kesänä ja toimi. wink
Se myös on mulle tärkeää, että saan ite päättä mitä täällä teen, millaisen puutarhan itselleni rakennan, ja toteuttaa itseäni. Se että voi luoda tekemällä jotain kaunista, jotain omaa, siitä saa ihan hirveesti voimaa ja tyydytysta elämään, ettei tosikaan. Tää on mulle rakas harrastus.


Tunnustus pitää jakaa eteenpäin viidelle blogille,
Ja annan tunnustuksen seuraaville, heillä on myös ihanat puutarhat, joissa on jotain samaa mitkä sopii yksiin mun ajatusten kans.

Pajassa ja puutarhassa Seijalle,
Sweetflowers- blogiin
Sarin puutarhat-blogiin
Varjoyrtille ja Myrtille
Paratiisin palanen- blogiin

Ja vielä jäi vaikka kuin monta ihanaa puutarhablogia, joille tämän ois voinu antaa...kaikissa blogeissa on aina kuitenki jotain mistä saa itellekin ideaa ja ajatusta. smiley

Aurinkoista kevättä!
Nyt sen viimein pitäs alkaa tulla meillekin, säätiedotuksen mukaan...toivotaan niin!