Ihania kaksivärisiä pienoisia tulppaaneja, aukaisivat kukkansa eilen oikein kunnolla, kun oli niin lämmin. Joka penkissä on nyt tulppaanit nupullaan, nousee sekä viime syksynä laitetut että kaikki aikaisemmatkin.
Kuvien laatu on nyt tosi huono, kännykkään taas pitää turvautua... lapset hajotti mun kameran ja ei mene zoomi siitä sisään, ei saa minkäänlaisia kuvia sillä.



Hyasintitki kukkii, niitä mä en ole koskaan ennen kokeillutkaan vaan hyvinhän nuo onnistu.



ja narsisseja. Pionit on isolla alulla, nurmikko on ihan vihreä, ens viikolla pääsee jo leikkaamaan.



Kivikkokasveista aikaisin on Kaukasianpitkäpalko. Tämän kukinta kestää kylläkin vain pari viikkoa, mut on ihan mielettömän kaunis näin keväällä. Hassu kun tässäki on kahta eriväristä vaaleanpunaista.



Tänään oon sateessa kaivanut taas yhden perennapenkin nurin. Siirsin aika ison Mongolianvaahteran, näkyy kuvassa oikealla, reilun metrin verran aikaisempaa paikkaa kauemmas, oli niin kiinni männyssä, että ois tila loppunu kesken. Alkuun aioin kaataa männyn pois, mutta tulin siihen tulokseen etten raskikaan. Nyt mahtuu molemmat. Ja samalla joutu nosteleen perennatkin eestä pois, ettei ne olis polkeutunu, niidenkin järjestys vähän muuttui nyt paremmaksi. Ja vesisadetta parempaa keliä penkkien mylläämiseen ei olekaan, kasvien kannalta siis. Omaa ittiähän tässä puutarhahulluudessa ei auta ajatella ollenkaan....



Tarttee varmaan viikonloppuna lähtee kameraostoksille, eihän tästä tuu mitään ku ei saa kunnon kuvia ollenkaan. Nyt hurrautuamme hakemaan mönkkärillä mulle lisää hiekkaa, kasvimaan ja kasvihuoneen kasvualustojen kunnostamista varten ja hiekkalaatikolle myös täyttöä. Joten palaamme asiaan ehkä ensi viikolla, kun saan taas parempia kuvia näkösälle.

Mukavaa viikonloppua!

Ei kasva mun kylvökset, ei sitten millään! Kurkut ja tomaatit nahistu koulimisen jälkeen kaikki, vaikka oli taimimultaa, syvästi juurille tilaa kasvaa ja kaikki ihan ohjeitten mukaan. Niille kävi melkein samalla lailla viime vuonnaki, en tiiä johtuuko sitte tuosta sanomalehdestä? Vähän samaa on sanonu yks tuttukin, jolla myös oli epäonnistunu sanomalehtipoteissa taimikasvatus. Ei ollu liian märkiä, eikä liian kuiviakaan, siitä kyllä huolehin koko ajan.



Vaikka en tiiä, paprikat kyllä kasvaa hyvin, krassitki on vielä hengissä mut neki kärsi koulimisesta. Ja puolivalmiit pistokkaat näkyy kyllä viihtyvän ihan hyvin sanomalehtipoteissa. En sitte tiiä missä vika, ku osa kasvaa ja osa ei. No on tätä kasvatettavaa vielä kuitenki ihan tarpeeksi, sama vaikka kurkut ja tomaatit ei lähtenykään, haen kaupasta uusia taimia.



Pihakutsujen kautta tilatut pelargonit oli alkuun vähän huonoja. Niistä ruskettui lehdet, varisi ja näytti että eihän näistä tule mitään. Laitoin olohuoneessa järjestyksen uusiksi, sohvapöydän ikkunan eteen ja kukat siihen niin sai ne tarpeeksi valoisaan. Meillä on ikkunat suoraan etelään ja siihen paistaa koko päivän aurinko, heti kun kukat pääse siihen, ne alkoi toipumaan vaikka ovat edelleen samoissa purkeissa mitä tullessaan. Pelargoniat tarvii paljon valoa ja lämpöä ja kestää myös hyvin kuivuutta, joten mulle nämä vois olla ihan hyvä valinta, kun oon niin huonomuistinen tuon kastelun kans.



Pilaripelakuut oli ihan rankoja parin päivän päästä kun ne tuli mulle. Kaikki lehdet ruskettui ja käpristyi pois. Ne varsinki näytti tosi huonoilta, mut nyt tilanne on korjaantunu. Pidin näitä ennemmin kuivina kuin kosteina, kastelin merileväuutteella ja suihkuttelin garbon kickillä, niin lähti kasvamaan. Eräs pihaneuvojista oli sanonu että niin kauan kun pelakuun runko on vihreä, ei ole hätää. Varmuutta näistä lehtien ruskettumisista nyt ei vielä ole, miks niin teki, mut asiaa tutkitaan.

Lehtien ruskettumisen yhteydessä kastelun saa jättää lähes kokonaan pois, koska ei ole mitään haihduttavaa pintaa. Ja juuriston kuntokin todennäköisesti on aika huono siinä vaiheessa, liika kastelu, vähäinenkin sellainen saa taimet mätänemään. Multana käytin ihan taimimultaa, järkeilin sitä sillä tavalla, että huonokuntoinen juuristo ei todennäköisesti kestä lannoitettua multaa, taimimulta on hieman hellävaraisempaa. Toisen pelakuun istutin uuteen multaan, toisen jätin samaan purkkiin, ihan vertailun vuoksi. Molemmat lähti kasvuun, nyt tekevät uusia lehtiä ja nuppuja jo, ja  ovat oikein hyvässä kasvussa. Nyt oon kastellu jo ihan lannoitevedellä.



Näistähän tulee tosi komeita, n. 1m korkuisia ja isoon ruukkun istutettavia. Kukkia syntyy koko metrin matkalle. Palailen taas myöhemmin asiaan, kunhan saan ne ulos oikeisiin ruukkuihin.
 

Ihan ensiksi, Anopille terveisiä! On marjapensaan piiskataimi elossa, tästä tulee lapsille oma rungollinen marjapensas leikkimökin viereen. Aikaahan siihen menee vielä muutama vuosi, mutta jospa se lopputulos palkitsis odotuksen.


Tässäpä on nyt kunnon kuvapläjäys...on niin paljon asiaa, eikä oikein mitään osaa jättää poiskaan. Koittakaas jaksaa selata loppuun asti.
Kirsikkapensaan istutin syksyllä, sen juurelle sipulikukkia niinku näkyy, tuoksukurjenpolvea ja kokeeksi Tarhavaleunikkoa ja Palloarovuokkoa. Ne on molemmat kait vähän arempia kasveja, en nyt muista miten luvattiin talvehtimista. Mutta ne nousee kummatkin! Vaikka kesän ne nökötti purkeissaan, jäi tosi huonolle hoidolle kun en saanut niitä maahan. Syksyllä vaan ne tuohon iskin kaiken varalta.


Sininen tarhavaleunikko vasemmalla, palloarovuokko oikealla. Olen niin iloinen!



Jouluruusut sai saman kohtelun kuin edelliset, mutta hyvin kasvaa uutta. Lajike on muistaakseni ´Double Ellen Picotee´, kerrottu kukkainen punertavan kirjava. Kauppilasta tilattuja.


Kärkkäisen alennusmyynnistä Keijunkukka ´Marmelade´se oli vaan tarkoitettu kesäkukaksi ruukkuun, muistaakseni oli II vyöhyke menestymisalueeksi mutta menihän tuo meilläkin...ainakin vielä on hyvän näköinen ja uuttakin kasvua on näkyvissä.



Purppuraomenapuu Makamikin silmut pullistuu kovaa vauhtia!



Viiniköynnös myös hyvällä alulla, 3 kesä lähtee, josko tähän nyt uskaltais luottaa että menestyy jatkossakin.



Sitten vähän kukkiakin, Kevätlinnunsilmäksi tätä kuulemma kutsutaan, onko sille joku virallinenki nimi? Vanhojen talojen pihalla tätä tapaa useimmiten. Ruusupuskan juurella mulla, eikä haittaa vaikka leviäiski heti kunnolla.



Tämä oli aika veikeä yhdistelmä, Harmaa-ajuruoho ja valkomaksaruoho. Ihania nuo valkomaksaruohon pallerot tuolla ajuruohomaton lomassa.



Mutta mikä kumma tämä on???  Muistan syksyllä laittaneeni tähän jotain, en muista oliki juurakko vai sipuli, joku semmonen ehkä. Kuka tunnistaa?



Noh, ei täällä sitten kaikki kuitenkaan selvinny. Korallikeijunkukka kärsi pahasti viime syksyn märkyydestä. Lehtiä ruskettui tosi paljon, uusia alkuja on kyllä jonkun verran mut kuolleita enemmän. Pitäs parantaa maata tällä kohtaa, on liian tiivistä, multavaa. Keijunkukat ei näköjään kestä kovinkaan paljon kosteutta juuristollaan, joten kaikki taimet ylös, mullan mylläys, ja hiekkaa tai karkeaa soraa sekaan, jos tämmöstä ongelmaa ilmenee.



Hopeahärkit ja ketoneilikat on kokeneet saman kohtalon, kasvustot ihan ruskeita parissa kohtaa. Onneks kaikki ei ole mennyt, saan lisättyä ja siirrettyä niitä toistaalta tilalle. Tosin hiiret oli myllänny yhden hopeahärkin nurin, koloja täynnä, jopa 2 pesää sieltä löytyi!



Pihan siivoukset on hyvällä mallilla. 2 ryhmää enää käymättä läpi, sitten alkaa olla kutakuinki asiat hallinnassa. Kivikkokasvien ja matalien lomaan en viitsi jättää viime vuotisten perennojen kuolleita kasvustoja, ne kun ei oikein pääse kunnolla peittymään, niin kannan mieluummin kompostiin. Tuleehan se sitäkin kautta kiertoon.



Nyt meillä sataa vettä ja on harmaata. Tosin tällainen ilma on hyvä kalkin ja kanankakan levittämiseen, jos sitä sellasiin hommiin sais ittensä liikkeelle päivän päälle.
Mukavaa viikonloppua ja etukäteen Hyvää Äitienpäivää kaikille äideille!

Ja niitähän meillä riittää! Varsinki suolaheinää, koiranputkea ja rönsyleinikkiä! Kitkeä saa vaikka hamaan tulevaisuuteen asti, jos vaan viitsii.
Vaan eilen otin sitten kunnolla käyttöön tämä 3 piikkisen rikkaruohoraudan ja jopa meni homma helpoksi. Mua aivan alko naurattaan, kun se on niin hyvä. Piikit juuriston ympärille, pisto, pyörytys ja nosto, ja siinä se nököttää piikeissä. Ei tarvi käsin repiä, eikä kuokalla kaivaa, voi että miten ihana värkki!!! Rönsyleinikki varsinkin lähti tosi hyvin, samoin voikukat, koiranputki, pienemmät heinäturppaat, hevonhierakka.. ja oikeestaan kaikki mätästävät kasvit. Ja just kaikista hankalista paikoista, perennojen keskeltä, pienistä väleistä, tiiviistä maasta, tosi hyvin ottaa.
Merkki on Burgon & Ball, pihakutsut tietääkseni Suomessa ainoa joka näitä myy. Takuutaki on 5 vuotta, on lujaa tekoa, ihan ruostumatonta terästä. Voin siis lämpimästi suositella!



Näin vaan! Sinne jäi rikkaruohot piikkeihin kiinni, muutako heitti kottikärryihin. Nopsaa hommaa.



Rikkaruohoista tämä on kyllä kaikkein viheliäisin. Luulisin sen olevan Ahosuolaheinää, ihan 100 varma en nyt ole. Se kun rönsyilee pitkin maata vaikka kuin kauas ja ei sitä taho saada poiskaan. Ei kyllä passaa päästää kovin valtaan, leviää niin mahotonta vauhtia. Tätä jos on penkeissä ja aikoo penkkejä uusia, kannattaa kyllä multa melkein vaihtaa. Jos vähänkään harvemmin pääsee siivoileen rikkaruohoja pois, ei kyllä tämän kans pärjää. Myrkyttämällä kyllä häivää aika hyvin, se on yks vaihtoehto...mut ite en niitä konsteja suosi. Tarttee siis vaan kitkeä ja kitkeä....tietääpähän mitä kesällä tekee!

Terassin käsittelin tässä aamulla. Eilen pesin ja nyt vedin Valtti Colorin pintaan. Olikin menny jo tosi huonoksi, meillä kun on omasta puusta höylättyä, käsittelemätöntä nuo lankut mistä terassit on tehty. Ei kestä ku kesän kun saa jo sutia uudestaan. Nuo on ollu saman väriset aiemminkin...vaikka ei uskois.



Kyllä on iso ero entiseen... viime kesänä oli niin kiirus ja kaikenlaista kommellusta, että jäi silloin välistä.
Puutarhakalusteet pitäs vetää myös jollain aineella, niissäki jo kulumaa sen verran. Nythän ainakin tänään ilmakin on hyvä semmoseen hommaan.



Mut nyt taas kelpaa.

Nyt ois Nivalan naisilleki jasmikken leikkauksesta tässä juttua. Pihakutsuilla viime syksynä sitä ainaki joku toivoi. Ja kun itelläni omat jasmikkeet on vielä niin pieniä, ettei niistä oikein saa malliksi leikattua, löytyi ystäväni pihalta tämmönen sopivasti ränsistyny vanhempi pensas. Ilmeisesti kyseessä on Pihajasmike, mut varmuutta tästä nyt ei ole. Joka tapauksessa nämä ohjeet käy kaikkien Jasmikkeiden hoitoleikkaukseen ja myös ihan muillekin pensaille. Tämä yksilö kasvaa lähellä seinää ja saa joka talvi katolta lumet niskaansa.




Paras leikkuuajankohta on nyt näin keväällä maalis-huhtikuussa, ennenkuin pensaat lähtee kasvuun. Oikestaan nyt alkaa olla ihan viimeset hetket, mut nyt on ollut niin pitkään kylmää ja lunta, että se on vähän hidastanu tätä kevään tulemista.

Jasmikkeen (myös mm. kaikki pensasangervot, ruusut, kanukat, herukat, syreenit, pensashanhikit, aroniat) voi nuorentaa vaikka kokonaan alasleikkauksella. Silloin leikataan kaikki oksat alhaalta n. 5 cm tapille, eli ei jätetä pitkiä tynkiä eikä varsinkaan leikata pensaan puolivälistä, niinku oon myös nähny tehtävän. Alasleikkuksella menetetään kyllä kukinta, mutta sillä saadaa pensas uusimaan täysin, jos se on kärsiny pahasti. Tosin mm. Loisto- Ruusu ja Keijuangervo kukkii saman vuoden versoilla, joten voi leikata vaikka joka kevät matalaksi.

Siinä pensas nyt ennen leikkuuta.


Hoitoleikkauksella pensasta nuorennetaan vähän kerrallaan. Teen nyt tähän vaan ranskalaisilla viivoilla muistilistaa mitä poistetaan. Näitä ohjeita kannattaa muistaa myös marjapensaita leikatessa!

- Yhdellä kertaa kärsii poistaa n. 1/3 oksista.
- poistetaan lamoavat, maata myöten menevät oksat
- poistetaan katkeilleet ja kärsineet oksat
- poistetaan muutamia vanhimpia, harmaantuneita oksia
- poista mahdollisiman läheltä maata, älä jätä tappia!
- poista tautiset oksat.
-leikkaa kohtisuoraan oksat poikki terävillä oksasaksilla (sekatööreillä), älä revi ja pyri olemaan vahingoittamatta jätettäviä oksia.

Tässä kuvassa on nyt punaisella vähän merkkailtu, mitä esimerkiksi tuolta lähti pois. Pensaan keskusta oli melko tukkoinen ja täynnä vanhoja kuivuneita tappeja. Nekin kannattaa ottaa sieltä pois kaikki mitä saa, ne jää vaan sinne keräämään tauteja. Uus kasvusto on punertavaa, melko pitkää, joten se saa jäädä. Vanhemmat taas on paksuja, kuori hilseilee ja väri on harmaa. Niistäkään ei tarvitse kaikkia poistaa, mutta huonokuntoisimmat ehdottomasti.



Pensaan keskusta pyritään saamaan kohtuullisen ilmavaksi, jotta pensas pysyisi terveenä. Liian tiiviit pensaat ovat alttiita kasvitaudeille, homeille, härmälle jne.

Siinäpä puska leikkuun jälkeen. Kyllä se nyt vähän siistiytyi, on sopusuhtaisemman näköinen. Ja näitä hoitoleikkauksia voi tehdä pienemmässä mittakaavassa vaikka joka kevät. Silloin pensaat pysyy nuorina, ne jaksaa kukkia paremmin ja marjapensaat tekee satoa paremmin.
Jotta semmosta nyt tällä kertaa.

Korjailin päivällä talven aikana hajonneita portaita takapihalla ja mietin siinä itekseni että mikähän ihme se haisee niin mädänneelle. Sitten tajusin että nämähän ne, tässä kirsikkapensaan juurella olevat hajulaukat( Nectaroscordum siculum ) ! Ne on siis syyssipuleita niinku muutki laukat, istutetaan yhtä aikaa kuin tulppaanit.
Haju on niin voimakas, että se pitää myyrät loitolla talven aikana. Istuttelin näitä vähän joka puolelle pihaa, ympäröin tulppaani-istutuksiakin näillä, eikä ole myyrien tuhoja vielä löytynyt. Nurmikolla oli myyrät tai hiiret mellastaneet, kivimuurin kolossa oli pesäkin. Mut sipulikukat ne on jättäneet rauhaan.

Laittakaas korvantaakse syksyä varten! On oiva apu myös omenapuiden ja muidenkin hedelmäpuiden ympärillä, suojaa sopivasti siellä maan sisälläkin, jos ei jaksa kaivaa verkkoja maan alle.

Sain Leenalta Tekevät kädet- blogista ja Satupuutarha- blogista molemmista tämän tunnustuksen, lämmin kiitos teille! Ihanaa että blogini jaksaa kiinnostaa!



Haasteessa pitäs vastata vielä kolmeen kysymykseen

Miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät?
Mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi?
Mikä on puutarhafilosofiasi?

Ja pitäs myös jakaa tunnustus viidelle puutarhablogille eteenpäin.

Vastailin samaisen tunnustuksen kysymyksiin jo pari viikkoa sitten, joten vastaukset voi käydä lukemassa täältä.

Ja jätän nyt jakamatta tämän eteenpäin, täytyy myöntää ettei nyt riitä aika ja jaksaminen siihen valkkaamiseen, kaikki blogit on kuitenkin omalla tavallaan hienoja blogeja...valitseminen on niin vaikeaa.


Ihanaa kevättä kaikille bloggaajille ja lukijoille...meillä paistaa aurinko ja lumet on kadonneet kaikki pois. Kukat heräilee, linnut laulaa ja on niin lämmin. Lähden takas pihalle nautiskelemaan!

Aurinko paistaa ja on lämmin, 12 astetta terassilla mittarissa, eikä paista arska mittariin. Nyt lumet sulaa silmissä, eilen paljastui maata monta metriä lisää...ihanaa!
Ja sipulikukat nostaa päätään joka penkissä! Vaikka vähän sitä viime syksyä pelkäsin, kun oli niin lämmintä pitkään ja märkää, mut on nuo näköjään selvinny siitä ihan hyvin. Ei menny mun istuttelut hukkaan!



Helmililjoja, Narsisseja, Tulppaaneja yms..







Alppiruusutkin on kaikki hengissä. 4 niitä syksyllä istutin, osa Pihakutsujen kautta hankittuja, osa Prismasta. Kuusen havuilla vaan suojailin, ovat vielä kohtuu pieniä, ettei oikein huppuja vielä kannata heittää päälle.



Tämä lienee Japaninsara, en ole ihan varma. Tälle ei luvattu varmaa talvehtimista, mut selvishän tuo. Toinen yksilö ei selvinny, se mätäni. Jospa tämä tässä viihtyis, on niin sievä. Vieressä kasvaa Tove Jansson - Ruusu



Kyllä tämä tästä kirkastuu, lämpösiä ilmoja luvannut pitkin viikkoa, hyvällä tuurilla lumet on siinä ajassa pois. Köynnösportissa Pohjantähti- ruusukin on selvinny talvesta ilman sen kummempia vaurioita, ja ilman suojauksia. Toisella puolen oleva Sympathie on vähän palelluttanut versojen kärkiä, mutta muuten on sekin elossa.



Kompostorin kansi on lähteny talven aikana käveleen, missä lie... pitäs sekoittaa tuokin ja tehdä vielä jälkikompostointikasa siitä vuoden ajaksi. Sit ens keväästä lähtien saa levittää kompostitavaraa penkkeihin! Ei muuten ole kovin kestävä tämmönen komposti, en suosittele, vaikka halpa olikin. Heti parin viikon käytön jälkeen kannesta meni ne tuet poikki, millä se pysyy paikoillaan, samoin saranat.



Ensimmäinen kukkapenkkiki tälle päivää siistittynä. Ei olis millään malttanu tulla sisälle ja lopettaa pihahommia, sama mihin astui, niin aina tuli eteen jotain tekemistä.. Tästä se taas alkaa!